Autum is here faster than I thougt

Kirjottelen täällä ihanassa kurkkukivussa. Huomaa, että ulkona ei oo enää lämmin. Syksy tuli aivan liian nopeasti. Musta tuntuu, että toi oli yks lyhyemmistä kesistä, minkä muistan. Toivotaan, että lumi ei tuu yhtä aikasin kuin kylmät ilmat.

Tuli muuten mieleen, että en oo päässy kommentoimaan teidän blogeihinne. Oon lukenu postauksianne, mutta tää valittaa, että mulla ei ole oikeuksia kommentoida. Oon yrittänyt korjata tilannetta ja musta tuntuu, että nyt tää vois toimia. Pitääpä kokeilla, jos tää nyt suostuis tottelemaan mua.

En viittinyt kirjoittaa tästä kesäkuussa. Meidän vanhin koira kuoli, kun se jäi auton alle. Bamse oli ehtinyt täyttää neljä vuotta maaliskuussa. Ei haluttu viedä sitä jonnekin kauas hautausmaalle, joten tuhkattiin se. Valittiin tollanen musta uurna, jossa on tassuja, koska se sai pienenä paljon tavaroita, mitkä sisälti tassukuvioita. Esim. jotain peittoja ja leluja yms. Vieressä on sen lempilelu, mikä ostettiin muistaakseni Saksasta.

Meillä ei oo ollu kahteen viikkoon Ruotsin opettajaa, mikä on ihan kiva. Oon yrittänyt ite opiskella sitä, koska noi asiat tulee kokeeseen, vaikka opettaja ei ehtis opettaa kaikkia asioita poissaolonsa takia. Musta on outoo, että noi ei oo löytänyt yhtään sijaista, vaan käskeny meitä opiskella itsenäisesti.

Haettiin heinäkuussa uus koira meille. Huomas kyllä, että tosta laumasta puuttu joku. Bella ja Usva ei Bamsen kuoleman jälkeen kauheesti leikkiny. Huomas, että nekin suri Bamsen kuolemaa.

Milano on meidän uus perheenjäsen. Se on kolme kuukautta vanha ja todella leikkisä. Isot koirat ei aluks tykänny siitä, mutta nyt ne leikkii innoissaan sen kanssa. Milano on tommonen pikkupahis. Se riehuu ja juoksee ja pissaa kaikkialle. Eiköhän se pian opi sisäsiistiksi.